keskiviikko 17. helmikuuta 2010
Orfeus
No niin. Kurssi päässyt alkuun: ensimmäiset luennot kuunneltu, ensimmäinen museo koluttu jne.
Lanteen kotiutuminen on sujunut ilman mitään ihmeellisyyksiä. Hieno rakennus hienolla paikalla edelleen, vaikka monien mielestä paras paikka – terassi – onkin tällaisella säällä luonnollisesti jokseenkin käyttökelvoton. Märkää ja tuulista, lämpötila päivällä n. 10 astetta plussaa. Näkymä huoneen toisesta ikkunasta sateisena alkuiltana:
Toinenkin lempipaikka, alakirjasto, on myös enemmän tai vähemmän käyttökelvoton: hyllyjä remontoidaan vaihtamalla vanhojen tilalle jonkinlaiset rullilla varustettavat, enemmän tilaa tuottavat hyllyt ja kirjastossa on joka puolella arkistointilappusilla varustettuja kirjavuoria ja vastaavasti hyllyjen paikalla on tyhjää. Lukemaan mahtuu pari ihmistä juuri ja juuri, mutta kirjojen etsiminen ja käyttäminen on oikeastaan mahdotonta. No, huomenna päästään perehtymään American Academyn kirjastoon, jossa tullen viettämään aika monta keväistä päivää, joten ei kai kannata itkeä kirjastomurheita.
Toisia kurssilaisia tuntee jo nyt hiukan paremmin, mikä on hyvä koska itse ainakin työskentelen parhaiten sellaisissa olosuhteissa, joissa tiedän samassa tilassa työskentelevistä ihmisistä edes sen verran, ettei tarvitse uhrata aikaa heidän ajattelemiselle. Jos ihmiset ovat täysin vieraita, en osaa olla tarpeeksi rento enkä keskittymään tarpeeksi hyvin.
Henkilökuntaakin tuntee jo hiukan paremmin: Katariina vaikuttaa oikein pätevältä ja mukavalta, samoin Lanten tutkijalehtori Jussi Hanska, jonka kanssa en ollut puhunut sanaakaan ennen kurssia.
Jonkin verran tosin vielä molemminpuolinen vahvuuksien tuntemisen alkeellinen aste haittaa: opastus tehostuu kun henkilökunta oppii tuntemaan kurssilaiset paremmin ja kurssilaiset varmasti osaavat ammentaa henkilökunnalta täsmällisemmin oppia kunhan henkilökunnan tunteminen syvenee. Mutta päivä kerrallaan..
Eilen kävimme perinteisellä tervetuliaisillallisella ja ihan mukavaa oli, mikäs siinä: ensimmäinen pizzakin tuli syötyä (bresaola + rucola). Aloitimme illan Katariinan asunnolla, jonka seinällä riippuvaa Hannu Väisäsen Orfeo-taulua ei voi olla kuin ihailematta. Olin käynyt johtajan asunnossa vain kerran aiemmin ja muistin sisustuksen olevan erittäintä tyylikästä (mm. Kuutti Lavosta, Lauri Lainetta ja aito, "museossa esiteltävän tasoinen" doorilainen ruukku), mutta en kyllä muistanut että tuo Väisäsen taulu olisi noin hieno. Kelpais varmaan mullekin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti