perjantai 23. huhtikuuta 2010

Kaksoset

Musei Vaticani on Rooman (ja varmaankin koko maailman) parhaimpia museoita, muutamasta varjopuolestaan huolimatta. Kävimme kurssimme kanssa ko. museossa vasta tänään, alla vähän kuvamateriaalia..















































torstai 22. huhtikuuta 2010

Teknofagia



Pari päivää sitten pidimme ”teknofagia workshopin”, jossa keskustelimme eräästä lastensyöntiin liittyvästä exemplumista (Maria Eleazarintytär ja anonyymi poikansa) ja ko. tapauksen erilaisista käytöistä ja versioista erilaisissa konteksteissa: Josefuksella, Eusebioksella, Pseudo-Hegesippuksella, Walafridus Strabolla ja Luca da Bitontolla. Workshop-työskentelymuotoa voisi harrastaa useamminkin… Jussin tutkimusaihekin – johon workshop kiinteästi nivoutui – tuli samalla huomattavasti tutummaksi ja mielenkiintoisemmaksi.

Mitäs muuta? Vaihdoimme tasapuolisuuden ja vaihtelun vuoksi asuinhuoneita (toista ja viimeistä kertaa). Ensimmäinen kuukausi Rossassa, toinen Mezzossa, viimeinen Azzurrassa. Luentoja, vähän museokiertämistä, kurssityön työstämistä. Nyt olisi deadlineen aikaa suht tarkalleen kaksi viikkoa.

Sieltä täältä Roomasta:


Näkymää Azzurran Gianicolon puoleisesta ikkunasta.


Palatiumin museosta.


Santa Sabina, Aventinuksella.


Villa Lanten etupihalla.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Ostia



Viimeiset päivät ovat olleet enimmäkseen rutiinimaisia kirjoittamis- ja lukupäiviä. Joitakin yksittäisiä luentoja on toki tullut kuunneltua.

Tänään kävimme kuitenkin Ostiassa. Kauniit ilmat, ei valittamista. Oma suosikkini Ostian kohteista on varmaankin (raskaasti restauroidun, mutta silti kauniin) teatterin lisäksi Amorin ja Psykhen talo, mutta toki Ostia - monien muiden vähän laajempien raunioalueiden tavoin - on kokonaisuutena yksittäisiä kohteitaan kiinnostavampi ja miellyttävämpi.



Muutama kuva Villa Doria Pamphilj -puistosta, joka sijaitsee parin minuutin kävelyn päässä Lantesta ja josta on muodostunut kurssin aikana vakiolenkkipuistoni.





keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Pinakoteekki II


Antiikintutkija.


Pompeji.


Napoli.


Classen museo.


Amalfin kirkko.


Aquileian forum.


Kärkiä Paestumin museosta.


Lavinium.


Centrale Montemartini.


Paestum.


Pietarinkirkko by night.


Napoli.


Vulci.


Paleografiaa.


Villa Lante.


Ne veivät partani, ne veivät käteni. Palazzo Altemps.


Amalfi.


Aias metoopissa, Paestumin museo.

Lemmikkiärsytys



One of my pet peeves: Dionysoksen sanominen Dionysiokseksi ja Dionysioksen sanominen Dionysokseksi. Dionysos Halikarnassolainen. Dionysios saapuu Thebaan thiasoksensa kanssa ja surmaa Pentheuksen. Get a grip.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Noita

Sebastian: Can there be such things done?
Hecate: Are these the skins of serpents? […]
Sebastian: I see they are.
- Middleton, The Witch.

Kuluneella viikolla matkustimme koillis-Italiaan, pääkohteinamme Ravenna ja Aquileia. Kannan tulevaan Caligula-kekoon korteni jutulla Ravennasta, joten en nyt jaksa samoja juttuja kahteen kertaan turista: ohessa kuitenkin vähän kuvamateriaalia matkaltamme.


Magi esitettyinä mosaiikkina Sant’Apollinaire Nuovon seinässä.


Ravennan katunäkymää.


”Polkupyörä nojaamassa seinään” –kuva Ravennasta, dipartimento di archeologian edestä.


San Vitalen mosaiikkeja.


San Vitalen kattoa.


Piazza del Popolo, Ravenna.


Ei ehkä norsunluutorni, mutta norsunluuistuin kuitenkin.


Teatro Alighierin fasadia…


…jonka vierellä - Via Dante Alighierin päässä - Dantis Poetae Sepulcrum. Easy town to like.


Kaikenlaistaa hauskaa tapahtunut täälläkin…


Mosaistinen esimerkki aikansa pedagogiikasta.


Aquileian katedraalin kellotorni sypressien takana.


Samaisen kellotornin kellot.


Aquileian hautausmaalta.


Theoderikin monoliittikattoinen mausoleum, Ravenna. (NB Oscar Wilden runon Ravenna säkeet 3, 13-16: There, prisoned now within a lordly tomb / raised by a daughter's hand, in lonely gloom, / huge-limbed Theodoric, the Gothic king, / sleeps after all his weary conquering.)


Evankeliumeilla täytetty kirjakaappi + grilli (what else do you need?), Galla Placidian mauseoleumissa…


…joka on pieni tiilirakennus aivan San Vitalen vieressä, mutta ei kuitenkaan ehkä niin pieni (tai ilmatiivis) että ko. ohjeistus olisi tarpeen.


Lasia Ravennan museosta. Aquileian kuvauskiellollisessa museossa on muuten – jos antiikin lasi kiinnostaa – erittäin hyvä lasikokoelma, joka pärjää vertailussa mille tahansa niistä museoista, joissa olen itse saanut vierailla.

Mitä muuta? Hyvää pääsiäistä!